Lisätäämpä nyt tännekin muuttoilmoitus, eli nykyään kirjoittelen blogia tänne:

http://kultaisennoutajan.blogspot.com/

Tämän blogin kirjoitus oli nyt tässä, tiedoksi että nykyään majailen Kannuksessa Ruutin kanssa. Katsotaan josko joskus avaisin uuden blogin tai vaikka uusisin tän saman, mutta toistaiseksi tämä menee nyt kiinni :)

Eilen tuli se virallinen lausunto Kennelliitosta, eli nyt sillä on sitte virallisesti A/A lonkat, 0/0 kyynärät ja terveet silmät <3 Kyllä nyt kelpaa ylpeillä tyttärestä!

(Onko mun päivitykset jotenki kaventunu..?)

Ida-mummo saavutti sunnuntaina Järvenpäässä huikean MVA:n arvon. Ajatella että tommonen vielä 10 vuoden iässä saa sen kuuluisan viimesen sertinsä <3 Tuomarina oli Soile Bister, arvostelu näytti tältä:

Erinom. tyyppinen vahvaluustoinen hyvärunkoinen & eritt. hyväkuntoinen kaunis narttu. Hyvä pää & hyvät takaraajat. Hännänpäässä jäykkä nivel. Liikkuu ikäisekseen eritt. hyvin. Ihastuttava luonne. (ERI, ROP VET, Pn2, SERT, FI MVA)

Mulla oli oikeasti tosi pitkä teksti jo monta viikkoa sitten, mutta kun lisäsin siihen niin paljon kuvia ni vuodatus ei kestänyt. Siksipä tällänen tauko... (Seli seli.)

Ruutin kanssa siis aloitettiin UMN:nnän taipparikurssilla jossa ollaan nyt keretty käymään vaan kaksi kertaa, kun yhdessä vaiheessa oli väliviikko ja seuraavalla kerralla ei päästy. Ensiviikolla sitten taas vihdoin. Ekalla kerralla Ruuti oli ihan hämillään siitä tilanteesta ja varmasti myös matkustamisesta (bussi-juna-juna-taksi) eikä keskittynyt yhtään mihinkään. Tehtiin markkeerauksia, kanto/pito- ja  muistiharjotuksia. Säheltämiseksihän se meni, mutta kun kotona vähän palauteltiin mieleen mikä tämä juttu olikaan, niin seuraava kerta sujui jo ihan täysillä. Harjoiteltiin pelkkää hakua, mutta alkuun tehtiin parit muistit. Nätisti toimi, joskin meinasi pudottaa damin tuodessa parin metrin päähän -- tähän toimi se, että pillitin heti kun otti damin suuhun ja karjasin vähän jos meinasi pudottaa.

Rion agiliitelyt sujuu ihan hyvin, nyt ollaan siirrytty aikalailla ohjausharjoituksiin, mutta keppejä ja rengasta hioskellaan. Ihan hyvin menee nekin, joskin renkaan kanssa se joskus keksii jotain ihan omia versioita siitä miten sen voi suorittaa... Sen mielestä sen voi ihan hyvin mennä ali, kun kerran siitäkin mahtuu.

Tokottelun pariin ollaan nyt palauduttu vähän pidemmän tauon jälkeen, ja aivan mahtavasti mennyt. Muutaman kerran olaan ihan tässä tuntumassa otettu suraamisia sun muita ja vähän hyppyäkin keretty treenaamaan, ja ihan tuolla jalkkiskentälläkin kerettiin parikertaa treenaamaan. Ruuti toimii älyttömän hienosti, etenkin jos sitä vähän provosoi treenaamalla välissä vähän Rion kanssa ;)

Reilu viikko sitten meille muutti mies taloon; syyrialainen hamsteri 'Lumo', jonka Ida-mummo onnistui useiden muiden elukoiden tapaan hypnotisoimaan kaverikseen. Ruuti ja Rio ei edes ole huomannut otusta, ehkäpä hyvä niin...